keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Virkistyskäyttöön?

Luonnon virkistyskäyttö sisältää kaiken vapaa-ajan viettämistarkoituksessa, luonnonympäristössä tapahtuvan oleskelun ja liikkumisen jalan, hiihtäen, pyöräillen tai moottoriajoneuvolla tarkoituksena liikunta, maisemien ihailu, luonnon harrastaminen, retkeily, telttailu, metsästys, virkistyskalastus, veneily, virkistysluonteinen kotitarvemarjastus ja -sienestys tai muu vapaa-ajan toiminta. Ammattimainen, ansainta mielessä tapahtuva kalastus, metsästys, marjastus ja sienestys tai muu vastaava toiminta ei ole virkistyskäyttöä. Myös loma-asuminen ja matkailu siltä osin, kun niihin liittyy em. virkistystoimintoja, luetaan luonnon virkistyskäytön piiriin. Luonnon virkistyskäyttö sisältää täten kaikki jokamiehenoikeudella luonnossa tapahtuvat ulkoilutoiminnot ja näiden lisäksi virkistysmetsästyksen sekä osan jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävästä virkistyskalastuksesta. Virkistyskäyttö -termiä käytetään erityisesti puhuttaessa luonnonvarojen käytöstä tai maankäytöstä.

-metla.fi


Palataanpa asiaan seurakuntayhtymän metsänhoito. Hehän lupasivat: 

Hyvän taloudellisen tuloksen lisäksi metsien käytössä otetaan huomioon myös metsien muut käyttömuodot ja virkistysarvot.





video

Jotkut pikkupuut vielä juuristaan kiinni ja yltävät pientä ihmistä polveen. Juokse tuossa metsässä nyt ja huuda: Olen Pocahontas! Naama on ruvella ennen kuin huomaatkaan. Kuinka se on virkistyskäytön huomioonottamista, että pitää ottaa silmä kouraan ja kytätä taukoamatta mihin astuu? 
Kasvaako tuossa mikään marja moneen kymmeneen vuoteen?
Joku tietysti huomauttaa, että enkös ollutkin se, joka haluaa metsän jättää luonnontilaan ja mahd. vähän hoitaa. Ei minua muutamat risut ja männynkävyt haittaa, mutta se että jätetään miltei hirsiä lahoamaan ja kasoittain oksia hyvien marjamaastojen tukkeeksi, on jo hieman älyvapaata puuhaa. 

torstai 20. heinäkuuta 2017

Kiitos Karttulan koulun opinto-ohjaajille... kiitos vitusti...

Yläasteen opinto-ohjauksen tunneilla, aikana jolloin pitäisi nuorten tehdä päätöksiä lukion/amiskan välillä, täytellään kyselyitä.

Vastaa kyllä tai ei, niin kerron sulle mikä susta tulee.

Vastaa 1-5 kuinka mielekästä tämä olisi, niin paljastan sulle tulevan ammattisi.

Ja näitä tehdään vino pino. 

Olin milloin floristi milloin puuseppä.
Toisinaan olin rekkakuski ja toisinaan kilahti ammatiksi kirjanpitäjä. 
Seuraavalla viikolla ammattitesti näytti terveydenhoitajaa.

Sain todella hyvän pohjan valinnalleni. Lukioon siis.

Lukion opinto-ohjauksen tunnilla täytellään lisää kaavakkeita, jutellaan hieman niitä näitä liirum laarumeita. Ohjaaja mainitsee hiljaa; voihan sitä toki ulkomaillakin opiskella. 

Ja, se ulkomailla opiskelu jäi sitten siihen. 

Olisiko voinut kertoa hieman kuinka haetaan, miten, koska ja niin edelleen. Opintopolku ei varmaan ole mikään kansainvälinen kanava.

Ja, olisiko ollut kiva opinto-ohjaajana kertoa UWC - mahdollisuudesta? Vai eikö kenties oltu kuultukaan koko paskasta? Olisihan tästä voinut mainita jo ysin opinto-ohjauksessa. Luin jostakin, että lukion voi suorittaa myös ulkomailla. Tästäkin mahdollisuudesta olisi voinut kertoa. Vai onko Suomi oikeasti niin takatiukka, että haluaa pitää omat itsellään Under the Dome- tyyliin.  

Kirjoitin muutaman sähköpostin tytön kanssa, jolle opinto-ohjaaja oli suositellut kyseistä stipendiä. Nyt se tyttö on Norjassa, sisäoppilaitoksessa opiskelemassa ja kirjoittamassa itsensä lukiosta. 

Luulin siis että kyseessä on joku Lyseon IB-linjan erikoissysteemi kunnes:

Löysin toisen samanmoisen tytön, joka oli saanut stipendin Intiaan. 

Sitä kautta löysin tieni nettisivulle ja siellä se seisoo:

Voiko/täytyykö UWC-kouluihin hakea pre-IB/pre-DP -linjalta?

Kuka tahansa suomalainen nuori voi hakea UWC-stipendiä koulutaustasta riippumatta. Pre-IB/pre-DP -linjalla opiskelevat nuoret ovat siis aivan samalla viivalla kansallisen linjan lukioista lähtöisin olevien opiskelijoiden kanssa.


Olisin voinut minäkin siis. Keskiarvo ei nyt ollu mikään kymppi, mutta silti. Olisin voinut minäkin, Karttulan perähikiä lukiolainen, mennä ja lähteä ja ainakin hakea stipendiä. Tiedä vaikka oisin päässyt. Mutta eihän minulla ollut hajuakaan koko touhusta. Opinto-ohjaus oli lähinnä ohjausta tähän tyyliin: ota silmä kouraan ja katso itse.

Nyt on ainakin selkiytynyt urahaaveet. Minä opiskelen opinto-ohjaajaksi.


sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

WhatsApp



Tähänkö on tultu?

Työtön ei saa työtä koska työhaastattelu on jossakin WhatsApp-sovelluksessa. 

Miksei kutsuta kasvokkain haastatteluun? 

Miksei pyydetä tekemään videota ja lähettämään sitä normaalisti vaikka sähköpostitse? 

Mikä v*ttu on WhatsApp? 

Minulla ei ole hajuakaan mikä kyseinen sovellus on, saanko sovelluksen minun älyvapaaseen samsungiin? Kännykkäni on se normaali; soita, älä soita, vastaa tai jätä vastaamatta, lähetä tekstari, pelaa SnowBall Fight:a. 

En olisi hakenut tai nähnyt edes vaivaa lukeakseni työhakemusta, jos jo siellä MOL:in sivulla olisi rehellisesti tultu esiin ja kerrottu haastattelun jatkuvan jossakin Whazz uppp- palvelussa. Kyllähän tämän tiedon voisi jakaa jo siellä Avoimet työpaikat- sivulla. 

Mikset vaan lataa sitä sovellusta niin pääset haastattelussa eteenpäin? Jotkut varmaan urputtaa. 

Minulla ei esimerkiksi ole sovellukselle sopivaa puhelinta, siksi.

Alun alkajaisiksi on sovellus ladattava älypuhelimeen, jossa on voimassaoleva datapaketti. Lataa tästä WhatsApp iOSlle, Androidille tai Windows Phonelle. -kertoo whatsapp opas for dummies. 



Datapalvelu mikä, ja paljon maksaa?

En aio ruveta lataamaan jotakin WhatAppia yhden haastattelun takia. Koska muuten en tee kyseisellä sovellukselle yhtään mitään. Voiko sillä kenties pyyhkiä kakkoshädän jälkeen? Voi? Otan sen siis sähköttömälle mökilleni varapaperiksi. 

Kun sain viestin siitä, että seuraava haastattelukierros on sovelluksessa nimeltä WhatsApp, laitoin viestiä takaisin ettei minulla ole sitä. Sain takaisin viestiä: Hyvää kesää!
piiloviesti: painu sossunluukulle sinä työtön.

Eikö olisi ollut parempi vaikka keksiä jokin muu tapa haastatatella minut? 

What´s Up?

Hyvää kuuluu ilman WhatsApp- sovellustakin.





keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Suomi on loinen


Turpa kiinni Hiilamo!

Heikki Hiilamo ehdottaa perintöveron nostamista 65%.

65%! 

Se on enemmän kuin puolet!

Kohta pitä olla v*ttu saatana joku miljonääri ennen kuin voi ottaa vastaan perintöä.

Suomi on kuin loinen.

Se elää veronmaksajien (turhien verojen; kiinteistövero, lahjavero, perintövero) rahoilla.

Suomi on kuin Negan The Walking Dead- ohjelmassa. Hän ei itse tee mitään. Hän odottaa että muut tekevät ja käy nappaamassa välistä mitä mieli tekee.

Suomi verottaa ensin minun vanhempiani. Tuloista, omaisuudesta, kaikesta. Kerran j osiis verotetusta joudun maksamaan lisää veroa, jotta Suomineito saa rauhassa velkaantua.
Perintövero 65% lisäisi mahdollisuuksien tasa-arvoa?

Mitähän vittua herra Hiilamo tälläkin meinaa? 

Puhui jotakin syntyvistä lapsista ja siitä ettei niille kannata tarjota mitään kultalusikasta. Vaan itse raataa varallisuutensa eteen, jotta voi ne menettää sen kun äippä ja iskä ja mummo ja pappa antaa perintöä. En usko että perintöveron poistaminen olisi mahdollisuuksien epätasa-arvoa. Ei syntyville pennuille anneta mitään. Vanhemmathan ne nykyään käyttää laskuihin lapsilisänkin.

Pitää varmaan räjäyttää tämä koti, maat ja mannut ilmaan ja siirtää Ruotsiin. Kyllä siellä kelpaisi periä vaikka naapurinmuija.

Kommentteja Hiilamolle:

- Heikki hei, otatko kätes pois mun ja mun poikien taskusta, pls

- Perinnöistä on jo verot maksettu moneen kertaan. Perintöeurojen valuessa valtion pohjattomaan kirstuun ei saada mitään hyvää aikaiseksi. Perijät taas pistäisivät perinnöt kulutukseen, velkojen hoitoon tai sijoittamalla tuottamaan lisää omaisuutta itselleen ja välillisesti työtä Suomeen.

- Tätä (sosialistista) systeemiähän kokeiltiin jo tuossa itänaapurissa ja ei tuo oikein tainnut onnistua. Nuo Hiilamon jutut alkavat olla sillä tasolla, että jos joku tavis noita ehdottelisi häntä tyyrättäisiin kiireesti hoitoon.

- Perintövero nollaprosentiin! Niistä on jo verot ja monet muut maksut aikanaan maksettu yhteiskunnalle. Itse en ole saamassa perintöä koskaan, mutta en ymmärrä lainkaan koko ajatusta.

- Nää vasurit haluaa verottaa samaa rahaa sata kertaa

- Perittävä varallisuus on jo moneen kertan verotettu joten eiköhän valtio ole jo saanut omansa.

Suomiloisen moneen kertaan verottava ominaisuus on mainittu ihmeen monta kertaa. Milloinkahan ne suomiloisen loiset, poliitikot, älyävät tämän?




perjantai 7. heinäkuuta 2017

Piennar on leveä kuin...

Kiitos Pieksämäki kun näytät esimerkilläsi, että kyllä se pientareen leveys osataan. Eiköhän tuon kokoisella pientareella mahdu kulkemaan? Jos ei niin ei kun etsimään kylttiä: leveä kuljetus.


maanantai 26. kesäkuuta 2017

Kerrostaloissakin alkaa hiljaisuus, miksi ei maalla?

Kerrostaloissa alkaa hiljaisuus kello 22.00. Maalla hiljaista aikaa ei ole. Minkäänlaista.

Kello 23.20 on puunhaku rekalle aivan liian myöhäinen aika tulla hakemaan puita. Aivan sama vaikka täällä asuisi laavussa yksi kylähullu. Saatikka silloin kun tämä on "asutuksen laajentumisaluetta".

Äidille soitettiin että puita haetan maanantaina. Koko päivä odotellaan... Mitään ei kuulu. Sitten joskus illan kähmässä tulevat hakemaan kaksiosaisella. Hakekoon vaan, puolikas rekka noista täyttyy jos sitäkään.

Vietetään iltaa, mennään nukkumaan ja PUM!

"Mikä se oli? Potkiiko heppa ovea?"

"Emmä tiiä, käy kattoo. Mä nukun!"

Juoksen puolipukeissa alas, ulos ja ja kuuntelen. Sitten viuhahtaa metsätiellä kaksiosainen rekka. Rekka parkkeeraa ja alkaa nostaa puita. 

KOLINKOLIN JYSKIS! 

Tanner raikuu. 

Ja minä ajattelen sekä itseäni, että (yllätysyllätys) naapureita. Naapureita, joissa pienet lapset on pantu nukkumaan, ja sitten tuollainen rekankuvatus tulee 23.20 kasaaman puita vietäväksi. 

Jos ei ihmisen aikaan viitsinyt/jaksanut/muusta syystä päässyt hakemaan, niin ei sitä kyllä tulla enää puolen yön aikaankaan. 

Jos nyt soitetaan taas, että haetaan seuraavan kerran keskiviikkona, niin äiti vastaa, että pistäkää suoraan torstain piikkiin.