keskiviikko 29. huhtikuuta 2015
maanantai 27. huhtikuuta 2015
Urban Turban
I have found the delight of Turban hats. You can make it for a party or for school day. Many ways to use it. Would you like to have one?
I would be happy to make you your dream Turban hat. Just let me know.
And we can discuss about the prize. .jpg)
perjantai 24. huhtikuuta 2015
Minusta tulee isona "syrjäytynyt" nuori
Aloitin ala-asteen kun täytin 6-vuotta, eli mahdan olla aikasmoinen Einstein... :) No ei nyt sentään, synnyin vaan sellaiseen aikaan ettei oikein tiedetä olenko muna vai kana. Yläasteen jälkeen menin lukioon, koska en halunnut olla yksi niistä amiskaan meniöistä. Ei pahalla. Ja enpä olisi yläasteen loputtua tiennyt mitä lähden lukemaan ja jos joskus yliopistoon menisin lukiopohja on välttämätön.
Elikkäs minun laskupäällä se tarkoittaa että olen käynyt koulutietä jo 13-vuotta. 13! Ja vielä pitäisi jaksaa. Sen jälkeen pitää niskalimassa saada itsensä töihin ja olla töissä eläkeikään asti, jota jokainen eduskunta kohottaa.
Siis anteeksi nyt vaan, mutten jaksa. Herätä joka aamu puoli kuuden maissa, mennä kouluuun/tulevaisuudessa töihin, tulla julkisenliikenteen kuskaamana 5 aikaan kotiin ja huomata ettei läksyiltään ja muilta hommilta ehdi juuri tehdä mitä haluaa. Ja tätä sitten jatkuu ties mihin asti. Lomia on välissä, jos on, muttei nekään tunnu Never Ending, valitettavasti.
Siis ehdin tehdä omia asioitani vasta kun olen joku vanha muija, jolla on elämää enemmän takana kuin edessä.
Haluan siis olla vapaa siitä, että muut sanelevat sen että pitää opiskella ja mennä töihin ja maksaa veroja enemmän kuin tienaa.
Haluan vain olla.
Haluan herätä aamulla juoda kahvin terassilla ja upottaa käterni kasvimaanmultaan ilman kiirettä. Haluan huomata että siinä mullassa on tullut möyrittyä monta tuntia ja olisi ruoan aika.
Haluan grillata ilman kiirettä ja sitä huutoa palamattomille hiilille "prkl, v*ttu, miksi ette pala j*umalauta, s**tana, ettekö voi toimia nopeemmin, ja viedä ruoan sisälle valmistumaan vaikka ulkona on kaunis (sateinen) kesäpäivä.
Nyt kun istun alas kirjaa lukemaan tai kirjoittamaan tulevaa menestysromaani, ehdin lukea/kirjoittaa pari sivua, kun nousen ylös huokaisten että tätä menoa en ehdi tehdä mitään muuta ennen huomista päivää.
En vaan ehdi tekemään mitään. En niin yhtikäs mitään.
Eli haluan olla vain kotona ja viljellä herukkaa ja mansikkaa ja myydä niitä torimuijana silloin tällöin, että voin maksaa taloni ylläpidon ja sen veron, joka pitää maksaa että omistaa talon. Olen kätevä käsistäni, joten voin siis tehdä sinne torikojulle jotain käsitöitäkin.
Tai sitten olen vaikka perhepäivähoitaja ja hoitelen lapsia kotona ja olen hieman kuin "varaäiti".
Siis jostakin voi vaikuttaa oudolta, että 19- vuotias on mielummin kotona kaiket päivät kun jossakin muualla, mutta minä olenkin outolintu ja tulen aina olemaan. Jos siis tämä minun suunnitelmani siitä, että olisin kotona ja tienaisin rahaa hanttihommilla ja torimuijana tarkoittaa sitä, että olen syrjäytynyt nuori, sitten se on se mikä minusta isona tulee.
Ps. Katsoin hieman tarkemmin sanan syrjäytynyt merkityksestä, enkä ole varma tarkoittaako tulevaisuuden suunnitelmani sitä, mutta menköön.
Elikkäs minun laskupäällä se tarkoittaa että olen käynyt koulutietä jo 13-vuotta. 13! Ja vielä pitäisi jaksaa. Sen jälkeen pitää niskalimassa saada itsensä töihin ja olla töissä eläkeikään asti, jota jokainen eduskunta kohottaa.
Siis anteeksi nyt vaan, mutten jaksa. Herätä joka aamu puoli kuuden maissa, mennä kouluuun/tulevaisuudessa töihin, tulla julkisenliikenteen kuskaamana 5 aikaan kotiin ja huomata ettei läksyiltään ja muilta hommilta ehdi juuri tehdä mitä haluaa. Ja tätä sitten jatkuu ties mihin asti. Lomia on välissä, jos on, muttei nekään tunnu Never Ending, valitettavasti.
Siis ehdin tehdä omia asioitani vasta kun olen joku vanha muija, jolla on elämää enemmän takana kuin edessä.
Haluan siis olla vapaa siitä, että muut sanelevat sen että pitää opiskella ja mennä töihin ja maksaa veroja enemmän kuin tienaa.
Haluan vain olla.
Haluan herätä aamulla juoda kahvin terassilla ja upottaa käterni kasvimaanmultaan ilman kiirettä. Haluan huomata että siinä mullassa on tullut möyrittyä monta tuntia ja olisi ruoan aika.
Haluan grillata ilman kiirettä ja sitä huutoa palamattomille hiilille "prkl, v*ttu, miksi ette pala j*umalauta, s**tana, ettekö voi toimia nopeemmin, ja viedä ruoan sisälle valmistumaan vaikka ulkona on kaunis (sateinen) kesäpäivä.
Nyt kun istun alas kirjaa lukemaan tai kirjoittamaan tulevaa menestysromaani, ehdin lukea/kirjoittaa pari sivua, kun nousen ylös huokaisten että tätä menoa en ehdi tehdä mitään muuta ennen huomista päivää.
En vaan ehdi tekemään mitään. En niin yhtikäs mitään.
Eli haluan olla vain kotona ja viljellä herukkaa ja mansikkaa ja myydä niitä torimuijana silloin tällöin, että voin maksaa taloni ylläpidon ja sen veron, joka pitää maksaa että omistaa talon. Olen kätevä käsistäni, joten voin siis tehdä sinne torikojulle jotain käsitöitäkin.
Tai sitten olen vaikka perhepäivähoitaja ja hoitelen lapsia kotona ja olen hieman kuin "varaäiti".
Siis jostakin voi vaikuttaa oudolta, että 19- vuotias on mielummin kotona kaiket päivät kun jossakin muualla, mutta minä olenkin outolintu ja tulen aina olemaan. Jos siis tämä minun suunnitelmani siitä, että olisin kotona ja tienaisin rahaa hanttihommilla ja torimuijana tarkoittaa sitä, että olen syrjäytynyt nuori, sitten se on se mikä minusta isona tulee.
Ps. Katsoin hieman tarkemmin sanan syrjäytynyt merkityksestä, enkä ole varma tarkoittaako tulevaisuuden suunnitelmani sitä, mutta menköön.
maanantai 20. huhtikuuta 2015
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)