lauantai 31. joulukuuta 2016

Eivätkö tähdet riittäneet

En ole uudenvuoden ylimpiä ystäviä. Kyllä se vuosi saa vaihtua, ei siinä mitään, mutta miksi sen juhlinta tapa on sellainen kuin on?

Uudenvuoden juhlinta on selvää sodan ihannointia. Miksi muutenkaan haluaisimme kuunnella kuinka "pommit", eli tässä tapauksessa ilotuliteraketit, paukkuvat? Miksi muutenkaan haluamme kauniiden tähtien sijaan katsella kuinka taivas värjäytyy räiskyvin värein ja ilma täyttyy ruudista? 

Pihkainmäessä valot himmennettiin jotta ilotuliteraketit näkyvät parhaimmin, eikä niihin käytetyt rahat menisi kankkulankaivoon. Toivonkin nyt, että kaiken rakettien ampumisen lomassa pihkainmäkeläiset huomaavat kuinka paljon parempi tuo vähempi valo on. 
Näkyy tähdetkin paljon paremmin ja olenkin tänään saanut ihailla niitä suu sepposellaan. Yleensä, tavallisina arkipäivinä, taivas on oranssin kukertava keinovaloista. 
Eli antakaa luonnonvalon, yöllä valottomuuden, loistaa myös tavallisina arkipäivinä. Älkää jättäkö tätä himmeää kautta vain tälläisiin erikoisiin juhlatilanteisiin. Ehkä se auttaa teidätkin huomaamaan kauniin ympäristönne, tosin siellä päin tuntuu avohakkuu olevan se vallitseva "ympäristö".

Tässä vielä linkki tuohon Pihkainmäen (ja Kurkimäen) valoshow:hun: Siis loistakoon pihkainmäen valot, yötä valaiskoon kurkimäen lähiön talot

Ihailkaa ihmiset tähtiä. Tänään taivas näyttää olevan täynnä niitä. Ne ovat kauniita ja taianomaisia. Eikä niitä nyt niin usein tämän nykymaailman keinovaloisuudessa huomaa. Ja, tuntuu siltä että tähdet itsekin muutetaan pikkuhiljaa keinotekoisiksi. Kaikki tähdet tuppaavat välkkymään punertavan keltaisina ja liikkumaan vienosti sinne tänne. Liekö nuo "hullut", jotka luulevat että hallitus tarkkailee, ovat hulluja sittenkään? 

Uutta vuotta on juhlittu myös moottorikelkoin. Olin juuri savusaunan rauhoittavassa häässä(häkä 😀) (älkää nyt luulko etten osaa saunaa lämmittää, tämä oli vain keventävä vitsi) kun kuulen moottorikelkan kaasutuksen. (vaikka ajaja on varmasti joskus huomannut hiljennä kyltit) Savusaunan piti rauhoittaa minut, mutta päinvastoin. Otan muutamat selkänahkaa korventavat löylyt ja kiiruhdan savusaunan eteiseen. Pistän otsalampun täysille ja hieman vaatetusta. (lähinnä huopikkaat jalkaan ja menoksi) Juoksen pihatielle ja siellä tämä sankari on tulossa jo takaisin päin. Kyseessä oli siis jo iltatoimiin rauhoittuvien sielujen häirintä- huviretki. 

Minne tämä maailma on menossa?

Minun uudenvuoden lupaukseni on lahjoittaa rahaa luonnonsuojeluun Pohjois-Savossa. (itä-suomessa)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti