torstai 27. huhtikuuta 2017

Do, re, mi, fa, so, la !!!!!!!! (joko menetit kuulosi?)

Muistaako joku tämän tekstin:

Kyllä se kuulo vähemmälläkin lähtee

Pihkainmäen ala-asteen aamunavaus- ja välituntikuulutus on niin kovalla, että desibelit suuntaa kaakon lisäksi kaikkiin muihinkin ilmansuuntiin. 

Sain tänään kuunnella taas, ponin selässä keskellä metsää ratsastaessani, kuinka penskat toivotetaan sisälle, ulos, luokkaan, jonnekin muualle... Viimeinen sana taisi olla kömpelö kiitos...? 

Keskellä metsää... parin kilsan päässä äänilähteestä...

Ja minä kuulen sanasta sanaan mikä on homman nimi. 

Vau!

Pihkainmäki laajenee (vaikka on jo tiheä kuin sillipurkki) niin samaan aikaan laajenee äänialakin. Nyt se taitaa olla kontra-altto. Milloinkahan me pääsemme sopraanoon? Pahoin pelkään sitä päivää kun saavutamme samppanjalasit. Siis tarkoitan sitä äänialaa, joka rikkoo lasiesineet. 




Minun suuri aurani! (ei siis maataloustyökone vaan minua ympäröivä energiakenttä)

"Ehkä erään kerran auto liian läheltä hipaissut..."

Jaa_ah...

Saakeli kun ei muista aina pitää kameraa mukana, tai omista vieläkään GoPro-kameraa. Niin olisi saanut sekin nähdä ettei hipaisekaan! 

En tiedä että mikä ihme minussa on vikana, onko minulla kenties niin suuri aura, että kaksiosainen rekkakin väistää toiselle kaistalle. Autot aina hidastaa ja väistävät reippaastikin toiselle kaistalle, jos ei vastaan tule autoa. Monesti on saanut hymyillä kuin Jokeri kiitokseksi väistöstä. 



Onko vika minussa vai siinä, jota autot näköjään "hipaisee liian liki"?

Jos kerta auto on lähellä hipasta, kannattaisiko hieman katsoa peiliin. Kenties se kävelee provona keskiviivalla.

Jotkut kun eivät vaan ymmärrä sitä, että ei tarvitse välttämättä asfaltilla kävellä. Ai niin... se saattaakin olla yksi niistä jotka pelkää lunta vaatteissa ja hiekanjyvää varpaan välissä.

Huomatkaa muuten, että käytän henkilöstä pronominia se. Osaanpas olla ilkeä. Auton tuulilasiinkin liiskaantuva kärpänen on useinmiten hän...



lauantai 8. huhtikuuta 2017

perjantai 7. huhtikuuta 2017

Mielenkiintoinen juttutuokio kuntavaaliehdokas, Tero Hongiston 158, kanssa

Juttutuokio koski lähinnä kulkemistani 551 tiellä, Karttulantie. Pitkästälahdesta aina Karttulaan asti. 

Ja siitä, kuinka tälle tielle pitäisi jo hyvän sään aikana saada kevyenliikenteenväylä. Kevyeksi se jäisikin, juuri käytäjiensä osalta. Käytän tietä aika aktiivisesti eikä koskaan tule vastaan muuta kevyttäliikennettä.

Käytän tietä aktiivisesti: keräilen esimerkiksi panttipulloja (hyvä veroton tulonlähde, kunto pysyy hyvänä ja pitkäjänteisyys palkitaan sukanvarteen), käytän tietä marjaan menoon ja olenkin monta sataa litraa marjoja kantanut tien reunassa kävellen.

Olenko kokenut oloni turvattomaksi? 

En.

Onko ollut vaaratilanteita?

Ei.

Tietysti kieltämättä muutamia mulkkuja joskus ajelee siihen malliin: Teuvo o o, ota minut kyytiin o o... Maanteiden kuningas... ja niin edespäin. Mutta silloin näytetään keskisormea ja mennään ojaan. 

Tietysti Suomen metsänhoidolla rekkoja tulee vastaan enemmän tai vähemmän. Kura tai hiekka lentää naamalle, mutta silloinkin pääsee mukavasti ojaan odottamaan ohimenoa. Kun vaan viittii.

Pyörällä en aja. Opin sen taidon hieman muita myöhemmin, marjasankotkaan eivät pyörän tarakalla pysy ja tasapaino on minulla sama kuin syntymäjuopolla. 

Voisiko turvallisuuden eteen tehdä jotakin?

Toki. Leventäkää piennarta.

Kun joku mainitseekin kevyenliikenteenväylän, näen punaista. Se on lempivärini. 

Kevyenliikenteenväylää suunniteltiin tosissaan kun minä en ollut edes syntynyt. Vanhempani ovat kaupungissa ja sillä välin on noussut piha täyteen merkkejä. Savusaunan vieressä, miltei sen terassilla. Piharakennuksen vierestä, leikkimökin ylitse. Äitini, jolta olen perinyt suorasukaisuuteni ja lipevän kieleni, soittelee ympäriinsä kysellen mitä h#lvettiä ne merkit ovat. Saa tietää että kevyenliikenteenväylää, jonka laitolle ei insinöörin koulutuksen saanut, nähnyt minkäänlaisia esteitä.

Ai jaaha. Kiva mennä savusaunaan ja vilvoitella:

-Moii! 

Ja pyörä on ojassa.

Äitini sitten tokaisi, ettei ymmärrä sellaisen ihmisen älynjuoksua (matelua), joka tulee ja vetää merkit toisen ihmisen  pihaan, eikä näen mitään esteitä. 

Äiti valitti asiasta ja sai miltei pressan allekirjoituksen. Eipähän tullut mun pihaan, eikä tule.

Kevyenliikenteenväylää ajatellaan vanhalle tienpohjalle, menee mun maitten läpi. On suoraansanottuna miltei pihapiiriä. NO Karttulantien viereen, niin että menee 9 metriä maata väylän alle. Se 9 metriä on pois myös mun maista. Ei tule siihenkään.

Leventäkää piennarta.

Maaseudulla välimatkat on sen verran pitkiä, ettei kukaan Haminalahdesta lähde Pihkainmäkeen huvikseen kävelemään. (paitsi minä) Pyöräilijät on niitä kilpapyöräilijöitä, jotka viilettää niin lujaa, etteivät pyörälläkään astu kevyenliikenteenväylälle. 

...

LEVENTÄKÄÄ PIENNARTA!



minä häiriköimässä kevyenliikenteenväylää








torstai 6. huhtikuuta 2017

Suo, Kuokka, Jussi = Suo, Kaivinkone, Ojitus

Olen nyt keskustellut useasti Kuopion Evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän salaisissa kansioissa olevasta metsän"hoito"suunnitelmasta. Kuinka siitä ei kerrota kellekään, vaan pidetään salassa. Siellä sanotaan vaan, kuinka kaikki luontoarvot otetaan huomioon ja kuinka niitä yritetään satuttaa mahdollisimman vähän. PlahPlahPlah! 

Aivastan *valehtelija* !

Sinne meni suo. Se oli ojitettu jo aiemmin, nyt tehtiin vain ylläpito- ojitus. Ei se siitä huolimatta ole oikein. 

Reilusti yli puolet Suomen alkuperäisestä suoalasta on menettänyt luonnontilansa ja paljolti myös luonnonarvonsa.

Metsäojituksella tarkoitetaan suon kuivattamista ojittamalla metsän kasvatusta varten. Ja, samalla vapautetaan seitsemän auton vuosittainen hiilidioksipäästö määrä lämmittämään Suomen ilmastoa.

Sitten kehotan teitä lapsukaisia menemään osoitteeseen Seppo Sieltä löytyy etsimällä hyviä kuvia soista, ojittamisesta ja luonnon monimuotoisuudesta. Olisin halunnut laittaa muutaman kuvan tänne, mutta koen liian hankalaksi julkaisuluvan anelemisen, jonka saamiseen tietysti menee monta viikkoa. Haluan julkaista tämän postauksen nyt, en ensi vuonna. Joten Seppo pitäköön kuvansa, menkää sinne katsomaan. 

"Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon", sanoo Keskusta ja kaataa Suomen metsät:


(kuvaa ei ole julkaistu piirtäjän luvalla, pyydän anteeksi kiitos ja kumarrus.)















lauantai 1. huhtikuuta 2017

Päin helvettiä

Olen talvi-ihminen. Rakastan kirpakkaita pakkasia ja hankiaisia. Mutta kusipää ajajat, saavat minut toivomaan että lumi pian sulisi. 


Terveiseni teille vähä-älyisille machoilijoille, jotka niin mieluusti ajelette sieltä mistä lystäätte. Ja, viitsitte sitten päin naamaa sanoa; eihän mulla mitään lupaa ole.

No, ei varmasti ole kun minä sen maan omistan!


Helvetinmoinen telaketjuinen mönkijän kuvastus ajoi niin komiasti maitteni läpi! Ja monien muiden maitten läpi. Ajeli FinGrid-linjan alla. Ketään muuta ei vaan tunnu haittaavan maillaan luvatta ajavat. 






Oikealla kädellä on meillä istutettu herukkaa. Josko ne varjoisasta paikasta huolimatta kasvaisi. Kappas vaan, on tainnut muutama taimi kinoksen alla tuta mönkijän painon.




Kun yksi menee edeltä, pian tulee toinen samanlainen perästä. Eilisen mönkijän jäljen viereen on aamun aikana ilmestynyt mopoilijan "miehisyyden" todistus. Käynyt kääntymässä aivan "HILJENNÄ HEVOSIA!"- kyltin luona. 


Tässäpä sitä ollaan sitten miltei kaadettu kumoon rajamerkki. Röyhkeydellä ei ole rajaa!

Sitten FinGrid- linjan alla tapahtuvaan kaasutteluun, josta kerroinkin jo edellisessä postauksessa. Kertaus on opintojen äiti, vaikka ei se näytä jakeluun silti menevän niillä joilla on Homer Simpsonin väriliitu aivoissa. Heillä taitaa olla siellä koko väriliitupaketti:
















Sain minä kuvankin maitteni läpi ajaneesta. Mutta sehän on RIKOS laittaa nettiin RIKOKSEN tehneen RIKOLLISEN kuvaa.... Itse en yhdy tuohon. Naama nettiin ja kiinniotto!

Mutta toivottavasti ei ole tunnistettavassa muodossa seuraava kuva:
(Ensin meinasin laittaa tikku-ukon paikalle paskaemojin, mutta se olisi ollut melkein sama kuin peiliin katsoisi.)