maanantai 30. huhtikuuta 2018

Lähetäänkö shoppailee? Pamin tyyliin

Ensin äiti käy tankkaa auton, koska tiedossa on pidempi reissu parin päivän päästä.

Sitten mennään ruokakauppaan. Käytiin Lidlissä.

Sitten mennään toiseen kauppaan, jossa pitäisi olla koiran raksut. Ei ollut, mutta mukaan tarttui porkkanapussi.

Sitten käydään apsilla katsoo onko siellä. Ei ole, mutta otetaan kyytiin unohtunut kissanhiekka. 

Sitten kohti Matkusta. Kun siellä olis New Yorkerissa ale. Luulen ettei oo mulle tarpeeksi halpaa kuitenkaan. Paitsi hintalaputtomat, nehän on siis ilmasii, eikö? :) 
Ja Hööksiin kanssa, riimu tai kaks. Loimia, harjoja, pinteleitä, kaikkee mahollista koska mun heppa tarvii jokaista väriä.  

Äiti jää oikoo hattua ja huivia. 
Mutta mä meen. 
Jes, mä kävelen ovia kohti. 
Olen sisällä! 
Huikeeta! 
Hööksissä on ritilä ovi. Jaah, no mattimyöhäset. 
New Yorkeriin sitten ensin. Ritilät. 
Avataan kello kymmenen, lukee ovessa. Toisensa perään. 
Mikään liike ei oo auki. 
Katon kännykän kelloo, joka on vielä siinä vanhassa/uudessa ajassa, kunhan ei siinä missä nyt ollaan. 
Se näyttää 8.36 Voi vi**u. Oikeesti siis puoli kymmenen
Kävelen kuin Milanon catwalkilla Ikean puoleisille rullaportaille. Ne menee pikavauhtia ja mun verensokerit ja bloodpressure laskee liian alas. Huippaa. 
Kävelen nyt toiseen suuntaan kuin New Yorkin muotiviikoilla ja tapaan äidin, joka oottelee että pääsis vessaan. 
Hymyilen, vastaan tulija luulee että sille. 

- Ollaan pikkasen ajoissa, äiti sanoo, mitäs sä nyt? 
- Mä meen autolle, sanon ja viuhdon ohi. 
- Ei se oo auki.
Yritän ojentaa kättä, mutta äiti ei anna avaimia. 
- Okei meen silti. 
Menen autolle, pää painaa. Posket hehkuu. 
Nojaan autoon soitan siskolle:
- Kiersin koko kaupan!
- Hyvä juttu, mitä ostit.
- En mitään, mitkään liikkeet ei oo auki.
- Räkäkäkäkäknauraannnnahhahahah! Monelt ne aukee?
- Kymmeneltä.
- Eli ihan just.
- Ihan sama, en mene takasin. Olin jo, kiersin jo. En mä nyt viiti uudelleen mennä kun kerta olin jo. Hölmööhän se ois.
- No älä mene. 
- En.
- Ok
- Moi

Äiti tulee.
- Tuu nyt.
- En.
- Miks et?
- Olin jo
- Mutta et käynyt missään
- Kiersin koko kaupan
- Muutkin siellä oottelee sisällä että aukee
- Mut mä en

Äiti avaa oven, ottaa laukun
- Älä sitten. Mutta mä meen.
- Mee ihan rauhassa, sanon ja käännän radion kaakkoon.


That´s me. Having an attack, of some sort.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti